TERÄSRAKENTEIDEN VALMISTUS JA ASENNUS, HITSAUS-, KUNNOSSAPITO- JA LEVYTYÖT SEKÄ PINTÄKÄSITTELY

Paikallisella sopimisella yli tessin

Torniolaisessa PJ-Metallissa on sovittu paikallisesti 1990-luvulta lähtien. Palkat maksetaan yli työehtosopimuksen, hampaat laitetaan kuntoon työnantajan piikkiin ja työaikapankkiinkin pääsee.

 

Hallituksen ja työnantajaleirin voimakkaat puheet paikallisen sopimisen lisäämisestä ja työehtosopimusjärjestelmän romuttamisesta ovat kuin pahaa unta, kun kuuntelee keskustelua aiheesta torniolaisessa PJ-Metalli Oy:ssä. Tässä yrityksessä toki tiedetään, mitä joustaminen ja paikallinen sopiminen ovat. Erona EK:n esittämiin ajatuksiin on tosin se, että kenellekään ei makseta pienempiä palkkoja kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu. – Tässä firmassa palkat eivät ole tessin mukaisia, vaan ne menevät reilusti sen yli, kertovat PJ-Metallin toimitusjohtaja Harri Mujunen ja runsaan 50 työntekijän pääluottamusmies Jani Kurtti.

 

Kun tessin mukainen lähtöpalkka on kymmenen euroa, torniolaisyrityksessä se on 12 euroa. Tällä hetkellä maksettavat tuntipalkat ovat 15–17 euroa, Mujunen ja Kurtti selvittävät. Mujusen mukaan talossa ei ole yhtään alle 15 euroa tunnissa ansaitsevaa työntekijää. Kuulostaa lähestulkoon onnelalta. No, silkaksi onnelaksi ei kukaan eloa PJ-Metallissa sentään väitä, mutta tyytyväisyys paistaa läpi niin duunarien kuin pomoportaankin puheista. Keskinäisen luottamuksen ja reilun pelin hengen aistii selvästi. Työilmapiiri on hyvä.

 

 

TYÖNTEKIJÖIHIN SATSAUS KANNATTAA

 

Yli tessin meneviä palkkoja on PJ-Metallissa maksettu jo 1990-luvun alusta lähtien. Yksi metalliyrityksen pitkäaikaisimmista työntekijöistä, ensimmäinen varapääluottamusmies Mauno Kauppinen muistaa ”vanhan isännän” olleen aikanaan sitä mieltä, että hyviä työntekijöitä saa vain maksamalla heille hyvää palkkaa.
PJ-Metallin perustivat vuonna 1993 Pekka Törmä ja Jukka Mujunen muodostamalla kahdesta toiminimestä osakeyhtiön. Yritys valmistaa teräsrakenteita ja painelaitteita sekä tekee hitsaus-, kunnossapito- ja levytöitä ja pintakäsittelyä.
Törmä ja Mujunen korostivat alusta pitäen ammattitaitoiseen henkilökuntaan sijoittamista ja jatkuvaa koulutusta osaamisen kasvattamiseksi. Muuten ei metallialalla pärjää, eikä yritykseen saada entistä haastavampia töitä.
Haasteita haettiin erityisesti Tornion ”leivän isältä”, Outokummun terästehtaalta. On sitä sieltä saatukin. – Meillä on tälläkin hetkellä kaksikymmentä kunnossapitomiestä Outokummulla, Harri Mujunen kertoo.
Kunnossapitotöitä tehdään myös muun muassa Stora Ensolle ja Rudus Betonille. Vuoden 2012 lopulla yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos, kun ”vanhat patut”, Törmä ja Mujunen, jäivät eläkkeelle ja siirsivät vetovastuun pojilleen Markus Törmälle ja Harri Mujuselle.
Toiminta on sittemmin laajentunut niin, että esimerkiksi Ruotsiin perustettiin vuonna 2013 kaivosalan töitä varten yhtiö. Kaivosyhtiö LKAB onkin tätä nykyä yksi merkittävimmistä asiakkaista, joka antaa työtä Kiirunan kaivoksella.

 

 

RUOTSISSA KORVAUKSET SUOMEN MUKAAN

 

Ruotsin mukaan tulo sekoitti hieman pakkaa muun muassa päivärahakäytäntöjen suhteen. Ne ja muut korvaukset, kuten ylityökorvaukset, ovat naapurimaassa huomattavasti pienemmät kuin Suomessa.
Asiaa ei ruvettu sen enempää vatvomaan, vaan sovittiin, että korvaukset Ruotsissa maksetaan suomalaisen käytännön mukaan. – Tässäkin näkyy paikallinen sopiminen hyvin. Kun jostain sovitaan, se myös pitää, Kauppinen huomauttaa.
Pari vuotta sitten PJ-Metallissa otettiin käyttöön työaikapankki jaksottamaan ylitöitä. Vapaaehtoisuuteen perustuva pankki on mahdollistanut vapaiden pitämisen, mutta ne voi ottaa myös rahana. – Itse olen yrittänyt olla mahdollisimman pitkään lomalla, pääluottamusmies Kurtti kertoo.
Moni työntekijä on ottanut työaikapankin omakseen, mutta osa ei käytä sitä lainkaan. – Onhan se jakanut mielipiteitä, osa on vastaan, mutta on se joustava systeemi. Tutkimusten mukaan työaikapankki on hyvä keino vaikuttaa omiin työaikoihin. Se lisää jaksamista ja viihtyvyyttä työssä.

 

 

RAJA BENJIHYPYSSÄ

 

Liikunnan tukeminen on myös havaittu tarpeelliseksi jaksamisen kannalta. Yritys maksaa kuntosalivuorot ja käynnit uimahallissa kokonaan.
– Tuemme liikuntaa sataprosenttisesti, mutta benjihypyssä menee raja. Sitä emme tue, projektipäällikkö Markus Törmä naurahtaa.
Yritys maksoi myös sählyvuoroja, mutta ne loppuivat alun innostuksen jälkeen melko pian. – Ensimmäiset viisi kertaa menivät hyvin, mutta kahden tunnin pelivuoro oli liian pitkä, jonka vuoksi porukka väsyi, Törmä selvittää.
Harri Mujunen paljastaa, että sählyvuorot on tarkoitus elvyttää uudelleen yhdessä toisen yrityksen kanssa. Tällä kertaa vuorosta tulee yksituntinen.

 

 

HAMMASHOITOA 300 EUROLLA

 

Metallifirma pitää huolen myös työntekijöiden hampaista maksamalla jokaisen työntekijän vuotuista hammashoitoa 300 euron edestä. Yli menevän osan työntekijä maksaa itse.
Talossa 13 vuotta ollut Jukka-Pekka Törmä on saanut kolmellasadalla hammastarkastuksen ja pari paikkausta. Kuntosalilla hän ei ole vähään aikaan käynyt.
– Se on samassa tilassa kuin uima-altaat, jonka vuoksi se on kuuma tila, hän kertoo. Tapani Hast on ollut JP-Metallin leivissä 11 vuotta. Hänkin on ottanut hammashoidon mielellään vastaan. – Olen poistattanut hammaskiveä ja viisaudenhampaan, hän kertoo. Mauno Kauppinen kävi aikaisemmin hammaslääkärin pakeilla noin viiden vuoden välein, mutta työnantajan tarjous on niin houkutteleva, että hampaita on syynätty joka vuosi. – On tämä sellainen etu, etten tiedä kellään muulla firmalla olevan vastaavaa, pääluottamusmies Jani Kurtti sanoo. Eikä tässä kaikki. – Me olemme keväästä lähtien voineet olla kolme päivää sairauslomalla omalla ilmoituksella. Ja se on palkallista, Kurtti kertoo.

 

 

EI VÄLIKÄSIÄ

 

PJ-Metallissa paikallinen sopiminen näyttää siis toimivan. Hyvää on sekin, että johdon ja työntekijöiden välistä puuttuu esimiesporras. – Se on iso etu, että voi työmaalta soittaa suoraan pomolle ja saa asiansa hoidetuksi. Yksi harvinainen etu on sekin, että työnantaja järjestää meille kahvit työmaalle ja välillä pullaakin, ettei tarvitse lähteä kahville ruokalaan. Monella muulla firmalla ei ole tällaista kahvietua, Jani Kurtti ja Mauno Kauppinen naurahtavat.

 

 

TEKSTI SEPPO KORHONEN KUVAT ARI MÄKELÄ